Pihalla

Täällä on ollut kaunis viikonloppu, vaikka upeiksi kutsuttuja tähdenlentoja ei nähtykään taivaalla vilisemässä. Omalla tavalla kaunista ja lämmintä riitti molempiin päiviin. Saimme pitkästä aikaa viettää kokonaisen viikonlopun yhdessä koko perhe ja mikäs sen parempi on kuin ulkoilla.

Lapsista kaikista kivointa viikonlopussa oli se, että kilpailtiin kotiolympialaisissa kiitäen ympäri taloa, hyppien pituutta laudanpätkän päältä pitkälle (melkein pusikkoon saakka) ja tehden "kupperiskeikkoja" nurmikolla. 

Ja se, että pihan suurin koivu oli alkanut luomaan kaunista syysväriä. Meidän perheelle syksyn väriloisto on joka vuosi yhtä odotetuinta aikaa, maisema muuttuu ja puut oikein hehkuu. Ilma on raikasta, kuin sateentuoksua joka hetki.

Suuri pihlajapuu

Olen tänä kesänä kiikuttanut varta vasten itseäni ajatellen suuren pihlajapuun alle, pienen kiven viereen ulkohuoneesta ylimääräisen penkin, jossa voin neuloa, lukea tai vain juoda kupin kahvia ilman kiirettä lasten leikkiessä pihanurmella.

Voin myös paeta puun juurelle, kun ruohonleikkaus tai rikkaruohojen kitkeminen kukkapenkeistä eivät sinä hetkenä tunnu tuiki tärkeiltä. Ainahan ne sellaiset voi siirtää vaikka päivään tai hetkeen seuraavaan. Ja mikä se mukavampaa on, kun pujahtaa lämpimän viltin alle illan viiletessä seuraamaan talon eloa.

Syksyn tuntua

Tänään pystyi aistimaan jo ensimerkit syksystä. Kotipihalta lähtevän postipolun varrella tihkusade ja merituuli muistutteli kesän olevan jo loppusuoralla. Meidän kesälomamme oli juuri sopiva sellaisenaan, ensi viikolla astumme takaisin arkeen. Hyvillä mielin.

Tämä alkava syksy on erilainen. Se on kaikille uutta ja salaperäisen jännittävää, niin että masunpohjassa kutkuttaa - varmasti ihan jokaisella.

"Enää viikko, äiti. Se ei ole edes yhtään paljon."

Kyllä enää vain viikko aikaa, kun esikoinen astuu pienen eskarilaisen haparoiviin saappaisiin. Tätä on kauan odotettu, päiviä alettu laskemaan hyvissä ajoin ja niin sieltä se vaan lähenee kokoajan.

Kun yksi koulu alkaa, toinen loppuu. 
Valmistun loppusyksystä ammattiin. 

Olohuoneen sohvalla on ruuhkaa, sopu sijan antakoon. Vanhan talon seinissä humisee ja sade ropisee ikkunoihin. Villaiset lankakerät on otettu esiin. On se aika vuodesta, kun pienet ja vähän isommatkin varpaat tarvitsevat lämpöistä villaa.